Kun valtaa käytetään väärin työyhteisössä

Vietämme valtavan osan ajastamme työpaikalla. Kuten missä tahansa yhteisössä, myös siellä muodostuu erilaisia valta-asetelmia.

Valta itsessään ei ole paha asia. Sitä tarvitaan päätösten tekemiseen, asioiden eteenpäin viemiseen ja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen.

Ongelmia syntyy, kun valtaa käytetään väärin. Kun sitä käytetään oman aseman pönkittämiseen, toisten alistamiseen tai kontrollointiin. Olen työurani aikana kokenut ja joutunut sivusta todistamaan tilanteita, joissa tällainen vallan väärinkäyttö on luisunut niin pitkälle, että se täyttää systemaattisen työpaikkakiusaamisen ja jopa henkisen väkivallan tunnusmerkit. Se on ilmiö, jota meidän ei pidä koskaan hyväksyä tai normalisoida.

Millaista on piilevä ja myrkyllinen vallankäyttö?

Vääränlainen vallankäyttö ei aina ole äänekästä huutamista tai suoria uhkauksia. Useimmiten se on hienovaraista, manipuloivaa ja jatkuvaa toimintaa, joka murentaa kohteensa ammatillista itsetuntoa ja työkykyä pala palalta. Vallan väärinkäyttäjä voi olla esihenkilö, mutta yhtä lailla "epävirallista" valtaa käyttävä kollega – esimerkiksi kokenut asiantuntija, jota muut kuuntelevat, tai henkilö, jolla on vahva suhde ylimpään johtoon.

Seuraavat piirteet ovat hälytysmerkkejä siitä, että valtaa käytetään vahingoittavasti:

1. Tiedon panttaaminen ja ulkopuolelle sulkeminen Tämä on yksi yleisimmistä tavoista käyttää valtaa väärin. Kun henkilöltä pimitetään tietoa, jota hän tarvitsisi työnsä tekemiseen, hänet asetetaan ansaan. Hänet jätetään kutsumatta tärkeisiin palavereihin tai jätetään tiedottamisen ulkopuolelle.Tämän jälkeen häntä voidaan kritisoida siitä, ettei hän ole ajan tasalla. Tämä on puhdasta sabotointia.

2. Jatkuva kritisointi ja vähättely Mikään ei tunnu riittävän. Työn tuloksista etsitään jatkuvasti virheitä, vaikka työ olisi tehty huolellisesti. Palaute annetaan usein julkisesti, muiden edessä nöyryyttäen. Tähän liittyy usein myös kohteeksi joutuneen ideoiden, mielipiteiden tai osaamisen mitätöinti.

3. Kohtuuttomat vaatimukset ja "Gaslighting" Vallan väärinkäyttäjä voi asettaa epärealistisia tavoitteita tai antaa ristiriitaisia ohjeita. Kun kohde ei pysty täyttämään näitä mahdottomia vaatimuksia, häntä syyllistetään epäonnistumisesta. Tähän liittyy usein gaslighting eli uhrin todellisuudentajun horjuttaminen. Tekijä saattaa kieltää sanoneensa tai luvanneensa jotain ("En minä koskaan noin sanonut, olet ymmärtänyt väärin") ja saa kohteensa epäilemään omaa muistiaan ja ammattitaitoaan.

4. Eristäminen ja maineen tahrinta Tekijä pyrkii aktiivisesti eristämään kohteen muusta työyhteisöstä. Hän saattaa levittää perättömiä juoruja tai "varoitella" muita työntekijöitä kohteesta.Tavoitteena on viedä uhrilta sosiaalinen tuki ja tehdä hänestä puolustuskyvytön

5. Mikromanageeraus ja kontrollointi Jokaisen pienen yksityiskohdan seuraaminen, jatkuva raportoinnin vaatiminen ja työntekijän autonomian vieminen ovat myös vallan väärinkäytön muotoja. Se viestii syvää epäluottamusta ja pyrkii alistamaan toisen täydelliseen kontrolliin.

Seuraukset: Kun työ sairastuttaa

On tärkeää ymmärtää, että tämä ei ole vain "kovaa johtamista" tai "huonoa päivää". Kun yllä kuvatut teot ovat toistuvia ja systemaattisia, puhumme henkisestä väkivallasta.

Seuraukset voivat olla kohteelle hyvin tuhoisia

• Jatkuva stressi ja pelko: Työhön meneminen alkaa ahdistaa jo sunnuntai-iltana. Keho on jatkuvassa hälytystilassa.

• Ammatillisen itsetunnon romahtaminen: Uhri alkaa itsekin uskoa, että hän on epäpätevä, laiska tai huono työntekijä.

• Masennus ja ahdistuneisuus: Pitkittyessään tilanne johtaa usein vakaviin mielenterveyden ongelmiin.

• Uupumus ja työkyvyttömyys: Henkinen kuorma käy lopulta niin raskaaksi, että se johtaa pitkään sairauslomaan ja pahimmillaan työkyvyn menettämiseen.

Tällainen toiminta ei vahingoita ainoastaan kohdetta. Se myrkyttää koko työyhteisön ilmapiirin ja tuhoaa psykologisen turvallisuuden . Kun ihmiset näkevät, että yhtä kohdellaan kaltoin eikä siihen puututa, muutkin työntekijät hiljenevät. He eivät uskalla enää tuoda esiin ideoitaan, kyseenalaistaa tai myöntää virheitään, koska he pelkäävät joutuvansa seuraavaksi kohteeksi.

Mitä voimme tehdä?

Vääränlainen vallankäyttö ei lopu itsestään. Se loppuu vain, kun siihen puututaan.

Jos olet kohteena:

1. Tunnista tilanne: Yritä ymmärtää, että vika ei ole sinussa. Sinua kohdellaan väärin.

2. Dokumentoi: Kirjoita ylös tapahtumat, päivämäärät, kellonajat ja mahdolliset todistajat. Tallenna sähköpostit. Tämä on tärkeää, jos asiaa täytyy viedä eteenpäin.

3. Hae tukea: Älä jää yksin. Puhu luotettavalle kollegalle, luottamusmiehelle, työsuojeluvaltuutetulle, HR:lle tai työterveyshuoltoon. Heillä on velvollisuus auttaa sinua.

4. Aseta rajat: Jos se on turvallista, ilmaise tekijälle suoraan ja asiallisesti, että et hyväksy hänen käytöstään. Usein tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, jolloin tärkeintä on hakea apua virallisia reittejä pitkin.

Organisaation ja esihenkilöiden vastuu: Työpaikan kulttuurilla on valtava merkitys. Johtajien on tehtävä selväksi, että minkäänlaiselle henkiselle väkivallalle tai kiusaamiselle ei ole sijaa.

• Nollatoleranssi: On oltava selvät prosessit, miten epäasialliseen käytökseen puututaan välittömästi.

• Koulutus: Esihenkilöiden on ymmärrettävä vallankäytön dynamiikka ja osattava tunnistaa piileväkin kiusaaminen.

• Psykologinen turvallisuus: Johtajan tärkein tehtävä on luoda ilmapiiri, jossa jokainen uskaltaa olla oma itsensä ja puhua avoimesti ilman pelkoa nöyryytyksestä.

Yksikään työpaikka ei ole arvoltaan niin suuri, että sen vuoksi kannattaisi menettää mielenterveytensä. Tunnistetaan myrkyllinen vallankäyttö ja puututaan siihen – heti.

Jos tämä kuulostaa sinulle tai teidän työpaikan osalta tutulta, niin tärkeää on ettet jää asian kanssa yksin - ota yhteyttä, niin katsotaan miten kannattaa edetä.